Mutsiasema

Aikaa on jälleen vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta. Kuukaudet ovat kuluneet ja vuosikin on vaihtunut. Ajatuksena on ollut monta kertaa palata takaisin bloggaamisen pariin ja nyt taitaa  vihdoin olla sen aika.

Viime vuosi oli mullistava monella tavalla. Edellisen postauksen jälkeen täytin kolmekymmentä vuotta, aloitin autokoulun ja heinäkuussa sain ajokortin. Samaan rytäkkään vaihdoin työpaikkaa ja muutimme heinäkuun lopussa kimpsut ja kampsut miehen kotiin. Syksyllä meidän salainen haave näytti vihdoin saapumisen merkkejä ja raskaustestiin piirtyi kaksi viivaa. <3

Meille on siis tulossa vauva <3 Raskausviikkoja on takana jo 24 ja äitiysloman alkuunkin enää alle pari kuukautta. Alkuraskaudesta kärsin aivan kamalasta pahoinvoinnista ja olinkin useamman viikon poissa töistä. Vihdoin raskausviikolla 19 alkoi pahoinvointi loppua ja olenkin nyt saanut olla jo parisen kuukautta takaisin töissä. 

Niskaturvotus ultrassa heräsi myös huoli, kun saimme Trisomia 21 riskiluvuksi vain hieman viiterajan ylittävän lukeman. Itselläni oli jostakin syystä tunne juuri Downin Syndroomaan liittyen ollut jo useamman päivän ennen ultraa ja tästä syystä sairaaalan ylilääkäri määräsi meidät NIPT-kokeeseen. Uskon, että ylilääkärin päätökseen vaikutti myös aikaisempi kokemukseni lapsen sairastumisesta vakavasti syntymän jälkeen. Saimme Nipt-kokeen tulokset ja sen puolesta kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Myöskään rakenneultrassa ei löydetty poikkeavuuksia <3

Toukokuun 21 päivä meidän pienellä prinssillä on sitten laskettuaika. Lähempänä laskettua-aikaa täytyy mennä sitten synnytystapa-arvioon, missä selvitetään pystynkö synnyttämään alakautta. Olen useaan kertaan sanonut kuinka tämä yhden vauvan odotus on niin erilaista. Tyttöjen aikaan kävin 1-2 viikon välein äitipolilla ultrattavana ja näissä väleissä ajoittain neuvolassa. Nyt käyn neuvolassa rutkasti enemmän kuin tyttöjen aikana ja äitipolikäyntejä tulee raskauden aikana vain kolme. Silti koen, että tämä raskaus on ollut moninveroin rankempi kuin tyttöjen odotus, tai sitten vain aika kuultaa muistot.

Monta ajatusta on jo mistä haluaisin kirjoitella. Tarkoitus on esitellä ainakin meidän lastenvaunut, vauvahankintoja, mahdollisesti myös meidän perheautot. Myös koti on miehen käsisssä kokenut muodonmuutoksia ja niistäkin olisi tarkoitus jotain materiaalia julkaista. Mistä te haluaisitte lukea? Toiveita saa heittää kommenttiboksiin, Facebookissa tai Instagramissa.