Featured Slider

Vietnamilaiset kesärullat ja kaksi dippikastiketta

 Jo hyvä tovi sitten pidettiin kesärullailta Petjan kummitädin ja sedän kanssa. Miehen sisko on näitä päässyt maistamaan jo aiemmin, ja nyt tutustutettiin hänen miehensäkin näihin. Instagramissa saan aina paljon kysymyksiä kesärulliin liittyen ja etenkin kastikkeista on pyydetty reseptejä. Yleensä teen kastikkeet täysin mututuntumalla, mutta viimein päätin mitata kaikki raaka-aineet ja tehdä näistä reseptit. Meillä näitä taidetaan syödä taas tänä iltana. Aiemmin käärittiin rullat aina valmiiksi keittiössä ja ruvettiin sitten syömään. Nykyään suosimme tapaa, jossa kokoamme kaikki täytteet pöydälle ja käärimme rulla kerrallaan, samalla jotakin hyvää ohjelmaa/elokuvaa katsellen.


Kesärulliin meillä on aika vakiintuneet täytteet: Vermiselli nuudeleita, mungpavun ituja, salaattia, kurkkua, porkkanaa, paprikaa, avokadoa, basilikaa, korianteria ja porsaan kylkisiivuja. Kylkisiivuja olen vaihdellen keittänyt, paistanut pannulla, sekä grillannut. Grillaamalla saa meidän mielestä parhaan tuloksen. Myös jättikatkaravunpyrstöillä on näitä tullut tehtyä ja ne toimivat myös todella hyvin rullien välissä. Riisipaperina suosimme tätä Blue Dragonin riisipaperia, mutta mikäli lähelläsi on etninen kauppa käy tarkistamassa valikoima sieltä. Muunmuassa tämä merkki todettu hyväksi.

Tälläkertaa tein rullien väliin myös kanaa, sillä miehen sisko ei syö porsaan lihaa. Broilerin rintafileet valmistin keittämällä. Mitään ohjetta ei sen kummemmin ole. Veden maustoin soijalla, tuoreella timjamilla, valkosipulilla, kevätsipulilla ja heitin kokonaisen limen jämät myös keitinveteen. Keittelin liemen sopivaksi ja heitin broilerin rintafileet keittymään. Rintafileiden annoin keittyä noin 45minuutia-tunnin. Sen jälkeen jätin ne jäähtymään keitinveteen.



Kastikkeet on fiksattu täysin oman makuun sopivaksi. Tumman kastikkeen korianterin ja chilin voi jättää reseptistä pois, jos et pidä niistä. Halutessasi voit lisätä myös enemmän chiliä, mikäli pidät tulisesta. Korianteri varsinkin mausteena jakaa mielipiteitä, sillä joidenkin ihmisten suussa korianteri maistuu saippualta. Tiesittekö muuten, että se johtuu täysin geeneistä?

Maapähkinävoikastikkeen olen myös fiksannut makuuni sopivaksi. Yleensä näihin liittyvissä ohjeissa on vain maapähkinävoita ja hoisinkastiketta, mutta omat makunystyräni kaipaavat jotain enemmän. Tämä resepti on sitten sen pohjalta kehitelty.


Maapähkinävoikastike Vietnamilaisille kesärullille
3-4 hengelle

2-3 valkosipulin kynttä
2 rkl kiehuvaa vettä
1,5 dl maapähkinävoita
1 limen mehu
0,5 dl soijaa
0,5 dl hoisinkastiketta
1-1,5dl vettä
(srirachakastiketta)

Valmistus: Hienonna valkosipulinkynsi ja laita ne kulhoon. Mittaa päälle kiehuva vesi ja anna valkosipulin pehmentyä noin 5 minuuttia. Lisää maapähkinävoi, limen puristettu mehu, soija ja hoisinkastike. Lopuksi lisää kiehuvaa vettä 1-1,5dl, niin että kastikkeesta tulee hieman juoksevaa. Anna maustua jääkaapissa.


Tumma dippikastike kesärullille
4 hengelle

2 rkl sokeria
2rkl kiehuvaa vettä
3 limen mehu
1 dl soija
3 rkl kalakastiketta
1,5 dl vettä
1 rkl chiliä hienonnettuna
1 kevätsipulin varsi
2-3 valkosipulin kynttä
korianteria oman maun mukaan

Valmistus: Mittaa astiaan sokeri ja kiehuva vesi, sekoita niin kauan, että sokeri liukeaa veteen. Hienonna ja pilko chili, valkosipuli, kevätsipulin varsi, sekä korianteri. Lisää joukkoon kaikki loput raaka-aineet, sekoita ja anna maustua jääkaapissa.


Kaksosten synnytys alakautta ja hätäsectiolla

Tytöt täyttivät eilen jo seitsemän vuotta, kuinka aika kiitääkään ihan liian lujaa vauhtia! Syntymäpäivän kunniaksi muistellaan tyttöjen syntymää synnytystarinan muodossa. Tyttöjen syntymä päätyi lopulta siihen pieneen prosentuaaliseen osuuteen, missä a-vauva syntyy alakautta ja b-vauva hätäsectiolla. Silti vielä vuosienkin jälkeen kokisin tuon kaiken uudelleen. Mikäli haluat voit lukea Petjan synnytystarinan tästä.


23.9.2013 klo 14.00 synnytys käynnistetään asentamalla kohdunsuulle ballonki. Lääkäri sanoo, että tuskin synnytys käynnistyy itsestään tällä ja sanoo, että saattaa mennä jopa pari päivää koska olen ensisynnyttäjä.

J tulee töistä päin moikaamaan mua osastolle, lähtee joskus 21.00 maissa kotiin. Sanon J:lle, että "koita nyt levätä vielä, kun voit. Tuskin tänä yönä mitään vielä tapahtuu".

Kello 23.00 pyydän hoitajaa tuomaan unilääkkeen, että saisin nukuttua. Kello 02.00 havahdun siihen, että en ole nukkunut silmäystäkään ja olen huomaamattani kärvistellyt kivuissa jo puoli yöstä asti. Käyn vessassa koska uskon, että kivut johtuvat siitä, että ballonki on laskeutunut. Nyppään ballonkissa olevasta katetrista hieman ja ballonki tipahtaa pois. Tämän toimenpiteen mukana tulee myös aivan selvästi limatulppa.

Soitan yöhoitajalle, että toisi mulle jotain kivun lievitystä esim.. lämpögeelipussit. Hoitaja tuo ne ja laittaa samalla mun huonetoverin käyrille. Kivut alkavat tuntua taas, lämpöpussit auttavat hieman kipuun ja kipu on siedettävää. Hoitaja tuo mulle myös grammasen buranan.

Kun huonetoveri on käyrätty, hoitaja sanoo, että laitetaan mutkin varmuudeksi käyrille. Käyrillä taisin olla noin 20min kunnes hoitaja tulee ilmoittamaan, että supistuksia piirtyy käyrille parin minuutin välein ja tehdään sisätutkimus. Kello oli tässä vaiheessa vähän yli 03.00! Hoitaja ilmoittaa, että oon jo 4cm auki ja nyt on aika siirtyä synnytyssaliin. Tässä vaiheessa olin ihan ihmeissäni, että mitä nyt jo? Kysyn hoitajalta, että varmaan olis syytä soittaa mies paikalle. :D Otan puhelun J:lle kello on 03.30, puhelin vaan hälyyttää ja hälyyttää. Pelkään jo, että ukko ei vastaa ollenkaan ja joudun soittamaan anopille, että käyppäs herättämässä poikas. Lopulta J kuitenkin vastaa ja sanon, että "alappa herätä se on menoa nyt" :D Ollaan molemmat yhtä hölmistyneitä tilanteesta ja J sanoo, että lähtee pian tulemaan. Hoitaja kysyy pystynkö kokoamaan tavarani sillä välillä, kun hän käy soittamassa synnytyssaliin. Vähän ennen neljää hoitaja tulee takaisin ja kysyy haluanko pyörätuoli kyydin. Sanon, että ei mennään kävellen :D Hoitajan mukaan oon aika sitkeä sissin, kun buranan ja lämpöpussien kanssa olen kärvistellyt monta tuntia ja kävelen vielä itse saliin!

Kello neljä olen synnytyssalissa. Mut kytketään takaisin käyrille ja menen istuskelemaan kiikkutuoliin ilokaasumaskin kanssa.


J tulee saliin joskus neljän jälkeen. Seuraavaksi yritetään asentaa mulle kanyylia, ensimmäinen kätilö ei saa kanyylia asennettua ja toinen kätilö tulee kokeilemaan. Neljännellä yrityksellä saadaan kanyyli kiinni ja laitetaan tippumaan penisiliiniä koska streptokokkiviljelyn tulokset eivät kerenneet tulla ennen synnytystä.

Istuskelen kiikkutuolissa ehkä parisen tuntia, ilokaasu menee kokoajan puolella teholla. Välillä käyn vessassa. Kokoajan on hirveä jano ja pahinta on, että en saa juoda kuin pieniä siemauksia, jos tuleekin lähtö leikkuriin.

Jossain vaiheessa päätän siirtyä istumaan jumppapallon päälle. Pyydän kätilöä tuomaan lämpöpussin mikä laitetaan alaselkään, että lihakset pysyy lämpöisenä. Ilokaasu menee edelleen 50% ja vie helposti isoimman terän supistuskivuista pois. Koen kokoajan, että pärjäisin myös ilman ilokaasua. Mutta ilokaasua hengittämällä saan siirrettyä keskittymisen muualle supistuksesta. Tsemppaan kokoajan itseäni pysymään rauhallisena ja hengittämään niin rauhallisesti kuin pystyn. Näin pystyn myös rentouttamaan lihakset nopeasti supistusten välissä. Ilokaasu yhdistettynä jumppapallon päällä heijailuun oli mulle todella toimiva yhdistelmä :)

Puoli yhdeksän aikaan lääkäri joka mulle oli asentanut ballongin edellisenä päivänä tulee saliin. Hänkin on yllättynyt, että synnytys lähtikin oikeen vauhdilla liikenteeseen. 08.36 lääkäri puhkaisee a-vauvan kalvot ja vauvan päähän asennetaan pinni. Kalvojen puhkaisun jälkeen tulee kolme "todella kivuliasta" supistusta, ilokaasu on nyt täydellä teholla ja nyt pitää todella keskittyä, että saan pidettyä kivun hallinnassa. Helposti sain kuitenkin tsempattua itseni kestämään nuo supistukset. Anestesialääkäri tulee ja laittaa epiduraalin. Tämä ei tuntunut ollenkaan kivuliaalta. Ainut kivulias kohta epin laitossa oli, kun ensimmäinen ihonalainen puudutus laitettiin. Ajatuksena oli, että olisin kerennyt levätä ennen ponnistusvaihetta. J lähtee etsimään kahvilaa ja menee lepäämään isien lepohuoneeseen. Puoli 10 laitetaan jotain lääkettä vauhdittamaan supistuksia. En ole nukkunut silmäystäkään. Kohdunsuu on nyt 5cm auki, ohuet reunat ja vauvan pää tuntuu jo. 09.40 pyydän lääkettä närästykseen. Saan samaa närästyslääkettä mitä söin jo ennen synnytystä. Se helpottaa. Kello 10.00 kohdunsuu on 8cm auki ja vauvan pää on matalalla. Nyt olisi jo kova tarve ruveta ponnistelemaan.

Kello 10.30 J on edelleen lepäämässä ja pyydän hoitajia etsimään/soittamaan sille. Lopulta mies löytyy lepäämästä isien lepohuoneesta. Raukka ei ollut löytänyt reittiä kahvilaan ja ei ole siis syönyt koko yönä oikein mitään.

Kello 11.05 olen täysin auki. Aloitetaan ponnistusvaihe. Ihme ja kyllä siitä olosta huolimatta, että "alapääni repeää" täysin pysyn rauhallisena koko ponnistusvaiheen ajan. Pari perkelettä ja kyyneltä tässä vaiheessa pääsi, mutta kuin ihmeen kaupalla kerkesin rentouttaa itseni jokaisen supistuksen välissä. Supistuksen aikana kerkesin ponnistamaan aina kolme kertaa.

 Lopulta kello 12.00 meidän pikkuinen a-neiti saatetaan maailmaan imukupin avulla, koska b-vauvan sydänäänet takykardiset ja näin haluttiin nopeuttaa synnytystä. Jossain välissä tehtiin myös episiotomia. B-vauvan sydänäänia ei löydetä ultraäänellä ja lääkäri sanoo, että nyt lähdetään. Pomppaan välittömästi ylös sängyltä ja odotan, että kätilöt saavat musta kaikki kytketyt piuhat irti. J istuu tuolilla naama käsien sisällä. Tulee aivan kauhea olo, kun mua lähdetään kiidättämään leikkuriin ja J jää sinne istumaan tietämättömänä mitä tapahtuu. Tää on ollut sen suurin pelko, että mulle tai vauvoille tapahtuu jotain. Itse pysyn rauhallisena. Tiedän olevani hyvissä käsissä. Kätilöt juoksevat työntäen sänkyä pitkin käytäviä ja huutavat joillekkin lääkäreille/hoitajalle, että "avatkaa ovi nyt on kiire". Leikkaussaliin päästessä sänky törmää johonkin, mua pyydetään hyppäämään leikkauspöydälle. Viimeiset muistikuvat ovat, että mun mahan päälle suihkutetaan jotain tosi kylmää ainetta ja maski työnnetään naamalle "hengitä syvään 10 kertaa". Seuraava muistikuva on, kun herään heräämöstä.

Seuraava ote on synnytyskertomuksesta: "B-vauva syntyy klo 12.09, jälkeiset täydelliset ja yhteinen istukka. B-vauvan napanuora kalvokiinnitteinen, suonikalvo yhteinen ja vesikalvo erillinen".
Herään heräämöstä noin 14.00, ensimmäinen kysymys minkä esitän "onko se toinen vauva jo syntynyt". Mulle kerrotaan, että oon heräämössä ja vauva on syntynyt pari tuntia sitten. Kysyn myös, että onko vauvat joutuneet keskolaan. Hoitaja soittaa osastolle ja kysyy missä vauvat ovat. Saan kuulla, että molemmat tytöt on isimiehen kanssa vierihoito-osastolla mua odottelemassa <3 Olen onnellinen, meidän vauvat eivät joutuneetkaan keskolaan mikä oli mulla alunperin tietenkin mielessä. Heräämössä joudun odottelemaan pari tuntia koska osastolla on niin kiire, että sieltä ei keretä hakemaan. Kello 16.00 mieshoitaja soittaa osastolle, että nyt nämä äidit pitää hakea täältä vauvojensa luo. Mun jälkeen sinne jäi odottelemaan vielä yksi sectio-äiti. Noin 16.20 näen ensimmäisen kerran äidin rakkaat pienet prinsessat. Meidän 9 pisteen tytöt <3

 Neiti b edessä ja neiti a takana <3

Nyt meidän pienet prinsessat ovat jo 2 viikkoa vanhoja. Tänään neuvolatädin kotikäynnillä meidän pikkuiset ovat saavuttaneet syntymäpainonsa, neiti a painoi 2520g ja neiti b 2460g <3

Ps. Täytyy vielä kiittää rakasta suojelusenkeliäni taivaassa joka oli mun tukena koko synnytyksen ajan. Matkalla leikkaussaliin rukoilin papalta apua ja voimaa sekä äidille, että tytöille <3 Pappa rakastan sinua! Olisitpa täällä vielä näkemässä meidän pienet ihmeet!

Sushibowl tulisella lohitäytteellä

Sushi on meidän perheessä aika suosittu herkku, ostetaan sitä kaupasta, välillä käydään lounaalla ravintolassa, mutta useimmiten tehdään itse kotona. Olen opetellut tekemään susheja joitakin vuosia sitten ja pikku hiljaa alkaa oppia tiettyjä tekniikoita asiaan liittyen. Meidän lemppari on makirullat tulisella lohitäytteellä. Näitä susheja ei valitettavasti täältä ravintoloista löydy. Ulkomailla tulee näitä tulisia tilattua yleensä muutamana eri versiona. 


Tälläkertaa lounaaksi valmistui kuitenkin sushibowl. Tällä saa tyydytetty sushihimot, mutta valmistus on monin verroin nopeampaa. Sushiriisin olen alusta asti keittänyt tokyokanin ohjeella. Tällä kertaa keitin riisiä 1dl ja vettä laitan aina sen verran, että sushiriisin pinnalla on noin pikkurillin kynnen pituuden verran vettä. 1dl sushiriisiä tulee riisiä kahteen sushibowliin. Sushiriisin voi maustaa riisiviinietikasta tehdyllä kastikkeella, mutta sushibowlissa se ei ole mielestäni pakollista. Itse maustan bowlin vielä sekoittamalla soijaa, sekä wasabia kulhossa ja kaadan sen lopuksi bowlin päälle.


Tulinen lohitäyte valmistuu seuraavasti: pilko kulhoon kylmäsavulohta noin 100g, lisää sekaan 2-3 rkl majoneesia ja srirachakastiketta makusi mukaan. Sekoita ja maista. Joskus olen heittänyt joukkoon myös hienonnettua kevätsipulia. 


Sitten vain pilkotaan sopiviksi paloiksi kurkkua, porkkanaa ja avokadoa. Kulhon alimmaiseksi laitetaan riisi ja päälle asetellaan kasvikset ja tulinen lohitäyte. Itse rakastan myös garia eli sushi-inkivääriä, joten laitan sitä myös Bowlin päälle reilusti. Halutessasi voit suikaloida merilevän myös täytteiden päälle, itse haukkailin vain tuollaisesta isommasta palasta. Lopuksi päälle kaadetaan soija-wasabiseos. Herkullinen sushibowl on valmis nautittavaksi.

Hyvää viikonloppua ✨

Sämpylät aamupuuron jämistä ilman vaivausta ja pyörittelyä

Rakastan leipomista, mutta aina ei jaksa vaivata tai pyöritellä. Niinpä olenkin ottanut melkein elämän työkseni etsiä ja muokata reseptejä, mitkä sopivat tälläisen usein malttamattomankin leipurin repertuaariin. Tälläisiä nopeita leivonnaisia on tullut tehtyä niin suolaisia, kuin makeitakin. Eräs tälläinen makea leivonnainen on Jogurttikakku. jota tein työkavereille tässä taannoin kahvipöytään. Kakun kaveriksi tein Amaretto-mustikkahilloa ja vanilijakermaa.


Ajatus näihin sämpylöihin lähti aamupuuron jämistä. Puuroa jäi sen verran yli, että en halunnut heittää sitä roskiin. Yritin googletella valmista reseptiä puuron jämien käyttöön, mutta kaikki löytämäni reseptit olisivat sisältäneet vaivausta ja pyörittelyä. Niinpä riittävästi googleteltuani löysin Siken Yön yli sämpylät. Tämä vaikutti reseptiltä jota muokkaamalla saisin helposti puuron jämät käytettyä. Itse tosin leivon lähes poikkeuksetta kuivahiivalla, joten ohje on muokattu myös siltä osin. Kuivahiivaa kun löytyy aina kaapista tälläisiä yllättäviä leivontapuuskia silmällä pitäen.


Ensimmäisen sämpyläsatsin paistoin perjantai-iltana ja loput taikinasta paistuivat meille aamupalaksi sunnuntaiaamuna. Lauantaina nautittiin vielä perjantailta ylijääneitä sämpylöitä. Hyviä olivat seuraavanakin päivänä nautittavaksi, mutta ehdottomasti herkullisimmillaan vastapaistettuna. Näistä sämpylöistä tulee ihan superherkullisia ja rapeita, sekä ihanan suolaisia. 😋

Sämpylät aamupuuron jämistä ilman vaivausta ja pyörittelyä
Noin 12-13 isoa sämpylää


Ainekset:

Jauhoja noin 12dl (itse käytin noin 4dl ruisjauhoa ja loput vehnäjauhoa)
1 pss kuivahiivaa
1rkl suolaa
7.5 dl kylmää vettä
2-3dl aamupuuron jämiä

Ohje:
Sekoita isossa kulhossa sekaisin  kaikki kuivat aineet. Kaada päälle kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi. Sekoittamisen loppu vaiheessa lisää taikinan joukkoon puuron jämät. Puuron lisääminen ei ole pakollista. Mikäli et lisää puuroa, lisää tarvittaessa jauhoja. Taikinan tulisi olla puuromaisen paksua ja se saaa tarkoituksella jäädä pehmeäksi. Laita kulhon päälle kelmu ja kelmun päälle leivinliina. Nosta kulho jääkaappiin 8-10 tunniksi. Taikina kohoaa jääkaapissa reilusti, joten ota se huomioon leivontakulhoa valittaessa.
Nosta taikinasta isoja nokareita lusikalla leivinpaperin päälle uunipellille. Paista uunin keskitasolla 220 asteessa 30-35 minuuttia. 

Mies vastaa kysymyksiin minusta

Tämä postaus on odotellut luonnoksissa pitkään. Nyt vihdoin yksi ilta tämä tuli mieleen ja pyysin miestä vastaamaan näihin kysymyksiin minusta. Oli siinä naurussa pitelemistä, kun vastauksia kuuntelin. Voin allekirjoitta kaiken 😀 Nämä vastaukset on siis täysin miehen suusta ja kirjoitin sitä mukaa, kun hän suustaan vastauksia laukoi. Sen ehkä huomaa joistakin vastauksista 🙊 Suluissa olevat on mun kommentteja.


1. Mitä ajattelit minusta ensitreffeillä?
-Ainakin tuntui siltä, että tunsi jo entuudestaan, oli niin helppoa olla.

2. Nauranko vitseille, mitä oikeasti en tajua?
- Et

3. Pidänkö halailusta?
- Kyllä

4. Haluanko pienet vai isot häät?
- Enemmän isot, sopivan kokoiset. Ehkä sittenkin pienet, mutta näyttävät. Eli ei mitään hyvän päivän tuttuja, ainoastaan lähimmät sukulaiset ja ystävät.

5. Olenko koskaan rikkonut lakia?
- Oot. Autolla päivittäin :D

6. Millainen on voileipäni?
- No siinä on ruisleipää, jossa on avokadoa, parmankinkkua, basilikaa ja tomaattia.


7. Millaista musiikkia kuuntelen?
- Hyvää

8. Mitä pelkään?
- Hämähäkkejä ja lurkkivia silmiä, kun on jätetty tirkistysreiät verhojen alle.

9. Kestänkö stressiä?
- No aika hyvin kyllä mun mielestä

10. Oudoin tapani?
- En mä yhtäkkiä oikeen mitään outoa keksi. No hei se outo ruoka, ne sitruunakurkut.

11. Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?
- Puominosturin kuljettajaksi

12. Jos saisin viettää päivän jonkun kuuluisan, elävän, kuolleen 
tai ihan kenen kanssa tahansa, kuka se olisi?
- Aarne pappa

13. Voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?
- Maksaisit velat pois ja rakentaisit tuvan

14. Mikä väri vastaisi persoonaani ja miksi?
- Tulen punainen, 0-100 alle sekunnissa


15. Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä?
-Välinpitämättömyys ja huonot tavat

16. Mikä on suosikki roskaruokani?
-Pizza
  
17. Rumin vaatteeni mistä minä pidän, mutta sinä et?
-Ei tuu kyllä mieleen

18. Mikä on viimeisin tekstiviesti, minkä lähetin sinulle?
- 😵

19. Kun olen kipeä, haluanko että minua hoidetaan?
- No ei, mutta palvellaan. (Oon tälläkin hetkellä kipeä ja ei mua oo kyllä vielä palveltu 🙊)

20. Kun riitelemme, miten käyttäydyn?
-  Kuin marttyyri. No ei se nyt ihan niinkään pelkästään ole. Sanotaan, että laidasta laitaan.

21. Menemme ravintolaan, mitä tilaan?
- Extra rare naudan pihvi


22. Minkä asian äärellä voisin viettää tuntikausia?
- Hyvän ruoan

23. Mikä saa minut todella vihastumaan?
- Muutaku mun käytös? :D Kun tenavat ei kuuntele ja rattiraivo, kun muut ei osaa ajaa, kaupparaivo tulee siitä, kun ihmiset tukkii käytävät. En mä nyt sitten oikein muita raivoja keksi. :D

24. Entäs piristymään?
- Iloiset hienot asiat

25. Millainen olen avopuolisona?
- Monipuolinen (OK :D). On hauskaa ja ei niin hauskaa ja sitten meillä on tosi hauskaa. Rakastettava.

26. Kumpi sanoi ensin "minä rakastan sinua" ja missä se tapahtui?
- Teknisesti ottaen minä sanoin sen ensin ääneen (minä kirjoitin sen kirjeessä, koska olin ujo ja en uskaltanut)

27. Mitä teen heti ekana aamulla?
- Juot kahvia

28. Millaisia vaatteita käytän kotona?
- Pieruverkkareita


29. Mitä kotiaskaretta en osaa hoitaa?
- Aika hankala rasti, en mä kyllä keksi mitään sellaista.

30. Kumpi määrää kaapin paikan?
- Jos mä omistan kiinteistön vielä, niin kai mä määrään sen kaapin paikan? Sen fyysisen kaapin.

31. Mikä on paras luonteenpiirteeni?
- Positiivisuus ja iloisuus

32. Entä paras piirre ulkoisesti?
- Tissit, no ehkä se on oikeasti se hymy.

33. Ihanin yhteinen muisto?
- Petjan syntymä


Hyvää viikonloppua 💖


Follow my blog with Bloglovin

Kirpputorilöytöjä Petjan vaatekaappiin

 Rakastan kierrellä kirpputoreja! Siinä missä olen alehaukka, olen myös kirpparihiiri. Teen sieltä ihan huikeita löytöjä sekä lapsille, että itselleni. Raskausaikana kiertelin kirpputoreja todella useasti ja noin 95% Petjan vaatteista onkin peräisin kirpputorilta. Se loppu 5% on lahjaksi saatuja tai alennusmyynnistä ostettuja vaatteita. Nyt kun alamme siirtyä vaatteissa kokoon 68, olen alkanut ostamaan 86 kokoa jemmaan. Muutama 92 kokoinen vaatekin on eksinyt ostoskoriin, jos halvalla on jotain kivaa löytynyt. 


Minun on tarkoitus olla koko ensi vuosi kotona Petjan kanssa, poislukien miehen isäkuukautta. Tarkoitus on tehdä töitä muutamana päivänä kuukaudessa, jotta jotenkin on rahallisesti mahdollista pitää Petja vielä kotona. Tässä yksi syy, miksi aloitan jo aikaisin isompien kokojen metsästyksen. Haluan, että lapsen vaatekaappi on kivan näköinen ja se sisältää laadukkaita vaatteita. En kuitenkaan halua pulittaa niistä mielettömiä summia. Tältä vältytään, kun aloittaa metsästyksen ajoissa. Tässä postauksessa on vain murto-osa meidän kirpputorilöydöistä. Päädyinkin tekemään näille postauksille oman tunnisteen, jonka alta löydät jatkossa kaikki näihin asioihin liittyvät postaukset. Lemppari kirpputorit Etelä-Pohjanmaalla ovat Seinäjoelta löytyvä Lakeuden Shoppis ja Ykkösbasaari, sekä Lapualta löytyvä Sakura. Näistä olen tehnyt parhaat löydöt ja itse olen myös usemman kerran myynyt basaarilla tavaraa. 


Nämä vaatteet ovat löytöjä FB-kirppikseltä. Kolme Newbien collaripaitaa, 3 marimekon pitkähihaista ja Gugguun jumpsuit maksoi yhteensä 30€. Koko näissä on 80-86.


Rakastin tytöillä minni kuosia ja näköjään tämä hiirimania jatkuu myös Petjan kohdalla. Näitä H&M:än Disney mikkitakkeja on meillä kolmessa eri koossa 74-92 kokoon asti. Hintaa näillä oli 3-4€/kpl.


Myös muutama Gugguu on eksynyt odottamaan Petjan kasvua. Vasemman puoleinen huppari 15€ fb kirppikseltä. Oikean puoleinen huppari ostettu jo raskausaikana, maksoi muistaakseni 18€. Viime viikonlopun kirpparireissulta löytyi myös nämä Gugguun ihan ekojen mallistojen vihreät Gollegebaggyt 8€. Kaikki kokoa 80-86.


Ralph Laurenin untuvatakki löytyi viikonlopun kirppisreissulta odottelemaan talven pakkasia, koko 68/74 ja hinta 18€. Polarn o Pyretin kuoritakki ja housut löytyi Lapuan Sakurasta 10€ ja ovat kokoa 86. Ihan huikea löytö!


Viimeiseksi ne parhaimmat löydöt viikonlopun kirpparireissulta. Molon Pyxis Fur Fox Camo koossa 86, maksoi 25€ (tähän sydänsilmähymiö). Toivottavasti on sopiva vuoden päästä talvella. Sekä Molon Hill Softshell haalari Birds and Blanes kuosilla. Koko 68, maksoi 24€. Tämä haalari onkin päällä tuossa ensimmäisessä kuvassa.

Minkälaisia löytöjä sinä olet tehnyt kirpparilta?

Kurkkaus kaksosten huoneeseen

 Tyttöjen huoneen esittely on odotellut kirjoitus inspiraatiota siitä asti, kun muutimme viime kesänä mieheni Pekan luokse. Pekan blogista voit käydä lukemassa, miten takkahuoneesta rakentui tyttöjen makuuhuone. Postaukseen pääset tästä.



Nyt koulujen alkaessa halusin muokata huonetta isommille tytöille sopivaksi. Tämän ajatuksen innoittamana ehdotin miehelle eräs heinäkuinen lauantai, että kipaistaankos reissu Ikeaan. Onneksi mies kuuluu siihen harvinaiseen liigaan, joka lähtee mielellään tällaiselle ostosreissulle. Miehen näytettyä vihreätä valoa, rupesin suunnittelemaan ostoslistaa. Heti seuraavana aamuna otettiinkin auton nokka kohti Tamperetta. Suurin hankinta huoneeseen oli PAX-sarjan vaatekaappi, sillä aiemmin tyttöjen vaatteet olivat meidän vaatehuoneessa. Muutoksen tavoitteena oli saada lelut, sekä tyttöjen vaatteet mahtumaan uuteen kaappiin.



Vaatekaapin tieltä saivat väistyä aiemmin huoneessa olleet Kallax hyllyköt. Hyllyt pääsivät jatkamaan elämäänsä meidän kummitytön ja hänen isosiskonsa huoneeseen. Muutoksen myötä lelusäilytys siirtyi osittain vaatekaapin uumeniin, sekä vuodevaatelaatikkoihin sängyn alle. Sängyn päällä oleva vuodekatos on Ikeasta. Ostin sen muistaakseni viime kesänä, kun tytöt rupesivat jostain syystä pelkäämään yläsängyssä nukkumista. Prinsessalinnaksi muutettu yläsänky ratkaisi ongelman. Unisieppari löytyi kirppikseltä.



Isojen tyttöjen huoneeseen tarvitaan tietenkin koulupöytä. Pöytä on minun vanha työpöytä ja se on ostettu muutama vuosi sitten Jysk:istä. Ikeasta ostin simppelit mustat jakkarat ja pehmusteet, niin molemmat mahtuvat halutessaan työskentelemään saman pöydän ääressä. Seinällä olevat hyllyt ovat Metaltex:in Libro hyllyt, kutsun näitä budjetti String Pocket hyllyiksi. Hyllyjä saa myös täysin valkoisena, mutta itse halusin tuoda huoneeseen hieman särmää mustilla yksityiskohdilla.



Muutoksen myötä huoneesta tuli kyllä juuri sellainen, kuin ajattelin. Ehkä vielä joku päivä tytöt saavat omat huoneet, tai ainakin isomman yhteisen huoneen. Asiaan liittyen kävimme eilen katsastamassa Kastelli talojen talonäyttöä. Haaveissa on rakentaa oma talo muutaman vuoden kuluttua. Meidän kokoonpanolle, kun tuntuu olevan mahdoton tehtävä löytää tarpeeksi isoa kotia.